Ensimmäiset päivät Nepalissa

Syyskuun ensimmäisenä päivänä laskeuduimme Kathmandun kansainväliselle lentokentälle ja sen jälkeen on uusia asioita tullut taas eteen ihmeteltäväksi. Tarkoituksemme oli jatkaa suoralla lennolla Pokharaan, mutta runsaista monsuunisateista ja niiden aiheuttamista tuhoista johtuen, kaikki lennot oli jo buukattu täyteen.
Vaihtoehtoina oli joko jäädä yöksi Kathmanduun tai mennä autolla. Yöpyminen ei oikein nyt innostanut, joten bussin jo lähdettyä päätimme ottaa taksin, jonka kuljettajan kanssa pääsimme hinnasta yhteisymmärrykseen. Tuon matkan, reilut 200 km, piti kestää viitisen tuntia. Näin ei käynyt, vaan jonotimme liikenneruuhkissa jotka olivat aiheutuneet teiden sortumisista. Matkamme Pokharaan kesti lopulta yhdeksän tuntia. Olimme siis melkoisen väsyneitä 32 tunnin matkaamisen jälkeen.

Yrittäjä tarjoaa autoille rasvauspalveluita Kathmandussa.

Seinästä löytyi kiva tervetulotoivotus.

Muutaman päivän vietimme kivassa pienessä hotellissa, jonka ihastuttavassa puutarhassa oli erinomaisen mukavaa nauttia aamupaloista.
 Kunnolla levättyämme alkoi tutustuminen ympäristöön. Teimme muutaman tunnin kävelylenkkejä Phewa järven rannoilla sekä kaupungissa. Kauniilta ja yllättäin erittäin rauhalliselta sekä kohtuullisen siistiltä tämä paikka vaikutti. Kokemuksemme Intiasta ja Bangladeshistä antoi odottaa muuta, siksi yllätys oli niin positiivinen.

Miehet ja pojat kalastamassa.

Naiset pyykillä.

Niin kuin muissakin hindulaisissa maissa, myös täällä lehmät nauttivat suuresta arvostuksesta.

Vielä ennen vaimoni joogaohjaajakoulutuksen alkua, teimme 14 kilometrin taivalluksen world peace pagodalle, joka sijaitsee järven kupeessa olevalla 1103 metriä korkealla kukkulalla. Tuo oli mukava reissu halki pikkukylien ja riisipeltojen. Vielä emme laittaneet edes vaelluskenkiä jalkaamme vaan lipokkailla tuli tuo käveltyä. Se ehkä olikin ihan hyvä, sillä paikoin vettä oli reilusti poluilla.

Alkumatkasta päästiin harjoittelemaan riippusillalla kävelyä. Näitä varmaan riittää tulevilla reissuilla lisää.

Papaija, vaimoni herkkua ja varsinkin limen mehulla höystettynä.

Tästä riittää useammallekin

Pieniä kyliä matkan varrella

Asutusta ja riisipeltoja.

Pagodan juurelta näkymät Pokharaan.

Sitten olikin aika vaihtaa hotelliin, jossa Intialaiset gurut kouluttavat vaimostani loistavan joogaohjaajan. Nyt minä olen saanut hyvin läheltä seurata erilaisia hengitystekniikoita, joogan filosofiaa sekä ayurvedisiä ohjeita niin ruokailuun kuin lääkitykseenkin. Totuuden nimessä on sanottava, että moni asia kuulostaa vieraalta ja ihmeelliseltä, kuten lehmän virtsan käyttö puhdistumiseen ja lääkintään esim alkavissa syöpäkasvaimissa.

Silllä aikaa kun vaimoni opiskelee ahkerasti ja pitkiä päiviä, minä olen taasen ottanut hyvin rennosti. Pieniä kävelylenkkejä kulinaarisia nautintoja etsiskellen sekä kiinnostavia asioita kuvaillen. Vielä täällä on monsuunisateita ja siksi myös pilvistä, mutta muutamana aamuna on lumihuiput tulleet esiin Annapurna rangelta. Hieman jo jännittää tuo tuleva Annapurnan kierros..

Kaverukset

Tipula

Ensimmäinen kuvani lumihuipuista.