Kuala Lumpur välietappina

Isommitta puheitta, Kuala Lumpur. Iso miljoonakaupunki, josta en paljon saanut irti muutamassa päivässä. Kohtuullisesti saatiin levättyä ja keho ravittua. Kuvia tuli otettua hot spoteista ja täytyy nyt rehellisyyden nimissä sanoa, että tunnelma oli kuin Pariisissa ja Eiffelin juurella melkein 30 vuotta sitten.

Katselen jakamiani kuvia.. Vieläkin oikeastaan mitään sanomaton paikka minulle, vaikka kaikki löytyy mitä ihminen vain tarvitsee. Ja varsinkin valokuvattavaa täältä löytyy kyllä jokaisen tarpeeseen ja innostus on se kantava voima, joka on kiva taltioida muistoksi. Tästä jatketaan Thaimaaseen ja siellä Krabin kautta Yao Noin pienelle saarelle. Ehkä siellä taas herätään vahvemmin hetkeen?

Tähän Loppuun vielä muutama kuva Sri Lankalta..

Arugam Bay & Ella

Terassinäkymät

Istun pienen ja viihtyisän kotimajoituksen terassilla miettien viime viikon tapahtumia sekä tätä hienoa maisemaa ihastellen. Reissu Sri Lankassa on päättymässä ja huomenna siirrymme Colomboon odottamaan lentoamme Malesiaan. Ehkäpä siksikin mietin tavallista enemmän viime päiviä, viikkoja sekä kuukausia. Olemme nyt Ellassa, pienessä vuoristokylässä, jonne matkustimme Arugam Baystä taksilla.

Rekawasta lähdön jälkeen Sri Lanka on taas alkanut tuntua ahdistavalta paikalta kaikenlaisine vedätysyrityksineen ja kiskurihintoineen. Voiton kuitenkin kaikista paikoista vei nyt Arugam Bay. Kaikki hinnat aivan pilvissä ja palvelu pohjamudissa. Oikeastaan ymmärrän hyvin miksi niinkin hienossa paikassa kuin Arugam Bay on juuri nyt low season, vaikka aallot ja rannat ovat kuin tehty uimiseen ja auringonpalvontaan. Noita tyhjiä ja upeita rantoja riittää kymmeniä kilometrejä. Low season johtuu siitä, että nyt juurikin on paras uintikeli ja aallot ovat liian pienet surffaamiseen. Surffiaika ja high season on kesällä kesä-syyskuussa.

 Syy miksi nyt saaren parhailla uimarannoilla ei näy väkeä on juurikin nuo hinnat sekä matkustaminen Arugam Bayhin. Julkinen liikenne kulkee huonosti tuonne, saaren muista osista ja taksikyydit ovat reippaasti keskitasoa kalliimpia, jos tilaat kyydin vaikka suoraan hotellilta jonne olisit menossa. Vaatii siis hieman vaivaa löytää kohtuuhintainen kyyti tuonne. Perille päästyäsi alkaa harmistus jos olet havainnut hintatasoa muissa osissa saarta. Reilusti kalliimpi hinnoittelu ilman mainittavaa parannusta laatuun tai muuhun on turhauttavaa, vaikka hintataso onkin edelleen halpa näin suomalaisen silmin. Huomaatkin pian, että rehti peli on täällä vain sanan helinää, jos sitäkään. Kolmas iso asia on vallassa oleva uskonto. Oikein kiristää lomalaisen hermoja se joka aamuöinen joikaaminen mikä kuuluu täydelle volyymille viritetyistä kauttimista, josta se ääni rikkoontuen kantautuu talojen ja tyynyjen läpi suoraan aivoihin. Muutenhan minulla ei ole itse uskontoja vastaan mitään ja aivan yhtä paljon se kiristäisi vaikka sieltä kuuluisi jodlaamista tai mitä ikinä, johon heräät joka aamuyö. Itse viestiähän minä kieltä osaamattomana en ymmärtänyt ja ehkä hyvä niin.

Stay Golden Resort. Majapaikkamme aivan rannalla

Paikalliset kalastelivat heittoverkoilla laguunissa

Laguuni, meri ja uhkaava taivas

Pottuvillen rantaa

Kesken päivittäisen nuotanvedon ajoi nuottavene rantaan niin kovin että vahinkoa syntyi. Tässä jättävät nuotanvedon ja juoksevat apuun.

Arugam Bay on turistikylä ja viereisessä Pottuvillen kylässä on jo hieman enemmän paikallista tunnelmaa. Rannat sielläkin ovat upeat ja joka päivä oli kymmenittäin miehiä vetämässä rantanuottaa kilometrin alueella kylän tuntumassa. Kylän vierestä löytyi myös yli 2000 vuotta vanhan temppelin Muhudu Maha Viharayan rauniot, joilla kävimme tutustumassa. Vanhan temppelin läheisyyteen oli myös rakennettu uudehko stupa ja näiden välissä oli kummallisia väreitä herättänyt patsasvartio. Erikoinen tunnelma oli tuolla, mutta käymisen arvoinen paikka kyllä.

Syy miksi ylipäätään tulimme tänne itärannikolle oli vaimoni aikaisempi työpaikka täällä heti tsunamin jälkeen tammikuussa 2005. Tuho oli ollut täällä lähes täydellinen ja olosuhteet silloin myös sen mukaiset. Leiri oli rakennettu vähän Pottuvillestä pohjoiseen, Komarin kylään. Tietysti matkasimme paikallisbussilla sinne ja koitimme etsiä tuttuja paikkoja. Kaunista seutua tuokin ja varsin luonnonläheistä. Uusia rakennuksia oli noussut pystyyn ja rannoilla oli taas kalastajaveneitä rivissä. Asfalttitiet oli vedetty, kuten sähkötkin, joten täysin erilainen oli tuo paikka kuten myös Pottuville päivälleen 13 vuotta sitten.
Komarissa ei turistit ilmeisimmin paljon liiku. Herätimme siinä määrin huomiota paikallisissa, että oikein huvitti. Bussipysäkillä paluukyytiä odotellessa vastapäisen talon lapset oikein kantoivat penkit ulos portin pieleen, josta saivat katsella meitä. Jalat vissiin väsyivät seistessä ja näkymä oli arvatenkin mielenkiintoinen.

Täällä vartioin minä

Ja me myös

Yli kaksi tuhatta vuotta vanhan temppelin rauniot

Oliko se leiri tässä.. Kaukana tästä ei ainakaan

Kalastajaveneitä ei silloin ollut

Tutut lenkkeilymaastot

Komarin temppeli

Turistit tuli kylälle, turha silloin on telkkaria katsella, vaan viedään penkit ulos.

Härkävankkureilla siirreltiin nuottasaaliita

Vaihdoin maapähkinän fotoon. 

Viimeiseksi etapiksi saarella valitsimme Ellan. Sieltä pääsisimme jatkamaan Colomboon junalla maailman hienoimmaksikin kutsutulla rataosuudella. Ella sijaitsee saaren keskiosissa ja on vuoristoseutua. Kiipesimme Ella Rockille sekä Little Adam´s Peakille. Rataa pitkin kävellen tutustuimme vielä Nine Arches Bridgeen. Siinäpä se, kauniit oli maisemat ja mukava oli taas kavuta rinteitä hieman viileämmässä ilmastossa. Toista kertaa tännekään ei enää tarvitse tulla. Kylä on turisteilla ylikansoitettu yökerho ja kaikkialle on ruuhkaa, ei mitenkään meidän paikka. Nyt siis hämmästelemään rautatien mutkia ja maisemia, jonka jälkeen katse suunnataan uusiin seikkailuihin. Kiitos Sri Lanka kaikesta, hienon kokemuksen annoit!

Stupa harjanteen päällä

Hienossa kukassa tämä puu

Mustaa Ceylonin teetä

Temppeli ja Ella Rock

Ella Rock

Little Adam´s Peakiltä itään

Junarataa pitkin käveltiin moneen paikkaan

Nine Arch Bridge

Savenvalajan puoti

Umbrella kahvila

Jack fruit

Tuossa ei päiväunet jää liian pitkäksi

Jack fruit maistui tällekin kädelliselle

Lopuksi, Tämä norsu oli kovin kiinnostunut meistä matkalla Tissamaharamasta Arugam Bayhin. Koitti jopa hieman pukata autoamme.

Tissamaharama & Yalan kansallispuisto

Järvi Tissamaharamassa

Haikein mielin jätimme Rekawan sekä uudet ystävämme ja suuntasimme kohti uusia seikkailuja. Emme  ole kumpikaan aiemmin olleet oikealla safarilla, joten lähdimme kohti itää ja Tissamaharaman kaupunkia. Sieltä järjestetään safareita muun muassa Yalan kansallispuistoon, jossa on ehkä paras mahdollisuus nähdä leopardi omassa elinympäristössään. Yalan alueella elää maailman suurin populaatio leopardeja. Majoitumme Tripadvisorin piikkipaikalla olevaan La Safari Inn majataloon kolmeksi yöksi ja ensimmäisenä päivänä tutustuimme Tissamaharamaa ympäröivään luontoon.

Tuleva kulmakunnan kingi ja voittajaulvoja.

Termiittikeko lehtipuukujan päässä. Valo loi tähän kuvaan satumaisen tunnelman.

"Räpylälintu" tähyää järvelle.

Eräs Tissamaharaman monista järvistä.

Tissamaharamaa ympäröi useat järvet sekä laajat riisipellot. Näimme kymmenittäin erilaisia lintuja, joista jotkut olivat satojen yksilöiden parvissa. En lakkaa ihmettelemästä miten monimuotoinen Sri Lankan luonto on ja miten lähelle sitä pääsee, menipä täällä minne hyvänsä. Meillä oli mukava reilun kymmenen kilometrin iltakävely, jonka päälle maistui paikallinen illallinen; riisiä ja kuudenlaista currya. Isoin miinus Tissamaharamassa oli koirat, jotka ulvoivat pitkin yötä ja herättivät tämän tästä. Toki muuallakin Sri Lankassa on paljon koiria ja ne ulvovat myös, mutta jotenkin hotellimme ympäristössä oli meteliä enemmän kuin muualla yhteensä. Se verran saimme kuitenkin levättyä, että jaksoimme aina päivän valvoa.
Toisena päivänä lähdimme isoin toivein Yalan kansallispuistoon etsimään leopardia.

Punapäämehiläissyöjä

"Pullisteleva" haikara

Villipuhveli

Intian sarvinokat.

Riikinkana.

Valkotäpläpeurat

Savannia

Norsunpoikanen

Valkorintamerikotka

Takana Norsukallio

Naurava norsu

Savannin leppoista elämää, jossa riikinkukonkin kelpaa pörhistellä.

Näytti vähän kyllästyneeltä tämä kroko..

Painted stork eli joku Aasian haikara

Puhvelit mutakylvyssä. Tämä tekee varmasti hyvää iholle..

Vuokrasimme itsellemme oppaan ja maastoauton seitsemäksi tunniksi. Matkaan lähdimme puolenpäivän aikaan. Hotellimme teki meille lounaan mukaan käteviin rasioihin pakattuna. Vajaan tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme kansallispuiston vartioidulle portille. Siellä vielä hetki odottelua, jonka jälkeen tarkastettiin lupakirjamme ja pääsimme ajamaan sisään villieläinten suojeltuun maailmaan. Autosta ei ollut lupa nousta, vaikka mieli olisi tehnyt oikoa jalkoja ja käyskennellä paikoin kauniissa savannimaisemassa.
Villieläimiä tulimme katsomaan ja niitä myös saimme nähdä. Oppaamme tiesi kertoa eläimistä ja niiden tavoista oikein hyvin. Kuulin kyllä mitä hän kertoi, mutta siinä kaikkea ihmetellessä tuo tieto isoimmaksi osaksi vain vaelsi läpi korvieni. Tämä oli kyllä todella hieno kokemus ja ainoa harmittava asia oli kuvausvarustukseni. Täällä jos jossain olisi zoomille tai pidemmän polttovälin objektiiveille ollut todellinen tarve. Jos tänne joskus uudestaan tulen, niin mielelläni uhraan sen 13.500 rupiaa eli noin 90 dollaria ja saan ottaa kuvia paremmalla kalustolla.

Siellä se on!! Leopardi omassa elinympäristössään.

Olimme todella onnekkaita! Noin neljän tunnin etsimisen jälkeen löysimme myös sen mitä useimmat tulevat täältä etsimään. Iso leopardi makasi päivälevollaan puussa, lehtien katveessa. Kiersimme tuonne paikalle vielä myöhemmin uudestaan toiveissamme, että leopardi lähtisi liikkeelle. Mutta koska tämä laiska yksilö ei niin tehnyt, niin tämä kuva noin 70 metristä ja 45 mm objektiivillä jäi ainoaksi.

Seuraavaksi Arugam Bay ja Pottuvil...