Vaarallinen kalastus

Kalastusta ei mielletä mitenkään vaarallisiin lajeihin kuuluvaksi, ainakin oma mielikuvani on, että kalastuksen ajatellaan olevan melko turvallista, toisin kuten esimerkiksi laskettelu tai moottoriurheilu. Kuitenkin vaikuttaa, että useammin juuri kalastajat joutuvat vakaviin onnettomuuksiin, kuin muiden harrastuslajien edustajat. Tämän lisäksi kalastuksessa sattuu vielä lukemattomia pienempiä loukkaantumisia. Terävät koukut lävistävät nahan helposti ja puukolla on saatu useampikin haava aikaiseksi. Liukkaassa veneessä ja kalliolla kompurointi sekä vaikkapa vain hauenleuasta tai ahvenen piikeistä jääneet kipeähköt muistot. Toiset osaavat olla luonnostaan varovaisempia ja toiset varautuvat vahingoiden varalta erilaisin suoja- sekä turvavarustein. Jäin miettimään tätä harrastuksen vaarallisuutta palatessani Norjasta, jossa kävin  meren rannalla heittelemässä.

Talvikin tyrskyjä

Innokkaasti aamulla vaihdoin keloihini kuitusiimat, monofiilien tilalle sekä pakkailin pyyntitarpeet reppuun. Vuorovesitaulukosta tarkastin nousuveden tilanteen ja lähdin ajelemaan kohti Altaa ja Talvikia.

Norjaan rantapyyntivälineet

Auto parkkiin levikkeelle ja laskeuduin jyrkkää reunaa pitkin alas rantaan. Vapa suoraksi ja turskatapsit sekä 100 grammainen paino kiinni siimaan. Hyviä heittopaikkoja oli useampia ja niin lähdin etenemään heitellen ja kelaillen. Montaa heittoa en ehtinyt heittää, kunnes vahinko sattui kohdalleni. Noin raskasta pakettia heittäessä on minulle muodostunut tyyliksi mahdollisimman pitkä kiertoliike ja kun oikein kovaa kiskaisee loppuun, niin jalat tahtovat hakea toisia jalansijoja. Näin kävi nytkin, mutta jalan alle ei ollutkaan sijaa, vaan lankesin suoraan selkä edellä viereiseen kallionkoloon. Ainahan tuollainen hieman kirpaisee ja vähintään itsetuntoa, mutta nyt myös osui hieman kovempaa oikeaan kämmeneeni.

Sormi lastoitettu

Sitkeyttäni en heti älynnyt antaa periksi, vaan heittelin vielä tovin ja ryyppäsin teenikin, ennen kuin tein päätöksen jättää kalastus sikseen. Auton lämmetessä kipu kädessä lisääntyi vastaavasti ja Kautokeinon kohdalla oli jo pakko etsiä ensiapulaukku ja väsätä pikkurilliin lasta. Pari päivää tässä nyt on kärvistelty tuon sormen kanssa ja luultavasti tämä pari viikkoa ottaa parantuakseen. Itse arvelen olevan jonkinlaisen murtuman kyseessä, mutta turha tästä lääkäriin on lähteä, kun eväät heillä taitaa olla samat kuin minullakin, eli lastaa sormeen.
  Kaiken tuon loukkaantumisen aikaansaaman pohdinnan jälkeen päädyin siihen, että kalastus voi olla äärimmäisen vaarallinen laji! Varsinkin minun kaltaisille kalastajille, jotka lähes lapsenomaisella innokkuudella keskittyy vain kalastustapahtumaan. Turvavarustukseni on myös puutteellinen, sillä talvisaikaan minulla on vain jäänaskalit turvana. Kesällä veneillessä päällä on uudet melontaliivit ja jokikalastuksessa aurinkolasit sekä huopapohjat kahluukengissä. Ensiapupakkausta pyrin pitämään aina mukana ja valitettavasti sitä on tarvittu turhan usein. Kaikesta vaarallisuudesta huolimatta kyseessä on niin hieno laji, ettei pikku kolhut ole saaneet ajattelemaankaan tämän lopettamista.