Kilpisjärvellä ja muistoja Nikkaluoktasta

Saana 3.10.2016

Tänään oli ensimmäinen pakkaspäivä, joka laittoi jo pienempiin lampiin jääkannen päälle. Auringonpaisteessa ajelin kohti Kilpisjärveä, jonne olin matkalla tutustumaan uusiin mahdollisuuksiin. Tie sinne vie Karesuvannon kautta, josta myös pääsee Ruotsiin. Muistot viime vuoden kesältä palasivat elävästi mieleen, kun ohitin tuon pienen kylän. Juuri tuo saman sillan ylittäen matkasin Nikkaluoktaan, jossa minua ja paria ystävääni odotti kopteri valmiina viemään meidät varusteineen eräälle rauduistaan tunnetulle joelle.

1.72 kg harjus

Reissu tuonne oli hieno vaikka odotuksemme olivatkin, kuten aina, hieman isommat. Rautuja oli paljon ja ruokakalat saimmekin hyvin helposti. Saadut kalamme olivat vain kovin pieniä, toki pannukarkeita, mutta silti. Kaksi hyvää tapahtumaa sain kuitenkin itselleni. Ensimmäinen oli yksi suurimmistani harjuksista. Yli puolitoistakiloisia on tullut muutamia ja vain kerran olen ylittänyt maagisen 2 kilon rajan, joten tuo 1.7 kilon harjus oli kyllä mahtava juttu. Toinen ison kalan tapahtuma sitten rikkoikin vapani. Heitin virran yli haarautuvan joen niskalle hieman modatun Nalle puhin ja pam, iso oli kiinni. Olin varmaan kolauttanut vapani johonkin, sillä kovin pitkään tuo riuska kala ei vapaani taivutellut, kun se napsahti poikki noin 70 cm vavan kärjestä. Vielä yritin tuolla tikulla pidellä kalaa, mutta sitten siimakin sanoi sopimuksensa irti. Niin pääsi hyvänkokoinen, luultavammin taimen karkuun ja minä ihmettelin rannalla 400 euron romut käsissäni tilannetta. Kaikesta huolimatta tuo muisto säilyy mukavana kokemuksena muistoissani.

Majoitteeni tuolloin (2 kg)

Tikkurautua

Reissu oli muutoinkin hieno. Ilmat olivat hyvät ja maisemat vieläkin upeammat. Varmasti tulen tuonne tekemään vielä useamman reissun, jos vaikka saisin vielä sen karanneenkin kiinni.

Tosiaan, Kilpisjärvellä kävin mm. tutustumassa paikkaan, jonne voisi rakentaa toimivan erä- ja retkeilykeskuksen. Maisemat ja ympäristö olivat hienot valmiine valastuine ensilumenlatuineen, mutta vaikken vielä aivan täysillä paikkaan syttynyt, niin mahdollisuuksia tuossa kyllä olisi. Jääköön nyt kuitenkin vielä harkintaan, siksi iso ja sitova tuo projekti olisi. Huomenna pitäisi saapua kanootin postiin ja nyt lähimmissä toiveissa olisi päästä upottamaan vielä verkot veteen ennen jäiden tuloa.

Näkymät mahdollisen eräkeskuksen salin ikkunasta.